Lukion säästölaskelmat tehty väärillä luvuilla


Myös kirjaston ja nuokun siirtymisen ”säästöt” hataralla pohjalla, näiden tilojen muutostöitä tai niiden kustannuksia ei ole selvitetty ollenkaan

 

Ristiinan lukion opiskelijat ovat joutuneet opinahjonsa lakkautusuhan vuoksi hankalaan rakoon. Opiskelijat sanovat poikkeustilanteen stressin jatkuneen jo siitä saakka, kun lukio siirtyi Mikkelin lukion alaisuuteen. Arkistokuva / Niko Takala

 

Ristiinan lukion lakkauttamissuunnitelmiin liittyvä keskustelu on käynyt Ristiinassa kuumana viimeiset pari viikkoa. Aiheesta on muun muassa perustettu Ristiinan lukion säilymisen puolesta –Facebook-ryhmä. Lisäksi jo liki tuhat ihmistä on allekirjoittanut adressit.com –sivustolta löytyvän adressin Ristiinan lukion säilyttämisen puolesta. Yksityishenkilö on myös tehnyt kuntalaisaloitteen ”EI Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen lakkauttamiselle”. Aiheesta on myös kirjoitettu useita mielipidekirjoituksia seudun lehtiin, ja tietenkin myös asianosaiset, eli Ristiinan lukion opiskelijat itse ovat puolustaneet omaa opinahjoaan napakasti.

Viime torstaina Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa järjestettiin kuulemistilaisuus, jossa kaupungin viranhaltijat esittelivät lukuja ja tietoja lakkauttamisesityksen taustalla.  Paikalle saapui hyvin runsaslukuinen yleisö, osallistujanimilistan mukaan 200 henkilöä.

Lakkauttamisesityksen säästövaikutukset on kuitenkin Ristiinalaisen tietojen mukaan esitetty vääriin lukuihin perustuen. Nyt esitetyt luvut ovat Ristiinan lukion lukuja ja kuluja vuodelta 2018. Tämän vuoden alusta alkaen, eli 1.1.2019, Ristiinan lukio on ollut virallisesti Mikkelin lukion Ristiinan toimipiste. Näin ollen vuoden 2018 luvut eivät kerro tämän hetkistä kulutasoa Ristiinassa tapahtuvan lukio-opetuksen kuluista. Näiltä osin asian viranhaltijavalmistelun voidaan sanoa olevan puutteellinen, jopa virheellinen.

Kuulemistilaisuudessa, ja jo sitä ennen julkisuudessa, esitettyjen lukujen mukaan Ristiinan lukion lakkauttamisella saavutettaisiin vuositasolla noin 250 – 270 000 euron kulusäästö. Tämä on laskettu siten, että Ristiinan lukiossa oppilaskohtainen kulu on ollut noin 2000 euroa enemmän kuin Mikkelin lukiossa, josta on ynnätty 160 000 euron säästö, jos Ristiinan oppilaiden kulu laskisi Mikkelin tasolle. Lisää tuleva 110 000 euroa on saatu 40 kurssin supistamisesta, joiden myötä voitaisiin vähentää kahden opettajan työpanos.

 

Oikean vertailun voisi tehdä vasta 2020 jälkeen

 

Nämä eivät ole totuudenmukaisia, tämän hetkisen toiminnan kuluja. Ensinnäkin, Ristiinan lukion kuluja vähentää jo tällä hetkellä vuoteen 2018 verrattuna 20 kurssin supistuminen kurssitarjottimesta. Tämä on saavutettu sillä, että Ristiinan lukion opiskelijat kaikilta vuosikursseilta käyvät opiskelemassa yhden jakson (6 viikkoa) Mikkelin keskustan toimipisteessä. Viranhaltijat vahvistivat, että tätä asiaa ei ole huomioitu laskelmissa, kun asia tuli esille Ristiinan lukion henkilöstön kuulemistilaisuudessa maanantaina 14. lokakuuta.

Toisekseen, hallinnon kuluja on jo vähentänyt että Ristiinan lukiolla ei ole enää omaa rehtoria, kuten vielä vuoden 2018 loppuun saakka oli. Muista mahdollisista hallinnon- tai toiminnanmuutosten mukanaan tuomista säästöistä Ristiinalainen ei saanut viranhaltijoilta vahvistuksia.

Tietysti voidaan nostaa esiin myös periaatteellinen kysymys siitä, kuinka paljon tällä hetkellä voidaan laskea ylipäätään Ristiinan toimipisteen ”omia kuluja”, sillä nythän on olemassa enää Mikkelin lukio, jolla on kaksi toimipistettä?

Oikeaoppinen tapa verrata tämän hetken kuluja aiempaan olisi katsoa ensimmäisen kokonaisen todellisen yhdessä toimimisen vuoden jälkeen kulut, joita Mikkelin lukiolle on tullut. Tämä tarkoittaa siis vuoden 2020 kuluja, sillä tänä vuonna toiminta on ollut kunnolla yhden hallinnon alla vasta syyslukukaudesta alkaen. Sitten tämä kulu jaettaisiin oppilasmäärällä, ja sitä verrattaisiin vuoden 2018 lukuun. Tietenkin siten, että esimerkiksi henkilöstön palkankorotukset ja muut indeksikorotukset huomioitaisiin laskelmissa. Näin saataisiin ajantasainen, nykyiseen toimintamalliin perustuva hinta sille, mitä Ristiinan lukion ”extrakulut” aidosti ovat.

Laskelmissa oli esitetty myös lukiokoulutuksen tulosaluejohtajan kustannuksen (45 000) vähentäminen sekä pienemmällä koulusihteeriresurssilla pärjääminen, joista yhteensä saataisiin 85 000 euron säästö. Jos tällä hetkellä kuviossa on liikaa johtajia (joita Mikkelin kaupungilla tuntuu piisaavan) ja rehtoreita (nyt on mainittu johtava rehtori, Mikkelin lukion rehtori ja Mikkelin lukion apulaisrehtori) ja sihteereitä, niin tämä säästö varmasti saadaan aikaiseksi vaikka Mikkelin lukiolla olisikin kaksi toimipistettä. Ylisuuren hallinnon leikkaukset olkoot eri asia kuin Ristiinan lukion alle laskettavat kulut.

 

Kirjaston ja nuokun kiinteistösäästöt hatusta vedettyjä

 

Valmistelusta nousee esiin pari muutakin hataralla pohjalla olevaa asiaa. Lukion lakkauttamissuunnitelman yhteydessä on hahmoteltu, että Ristiinan kirjasto ja Ristiinan nuorisotilat siirtyisivät tyhjentyviin lukion tiloihin. Tällä toiminnalla asian valmistelijat ynnäävät, että kirjaston ja nuorisotilojen osalta saataisiin 95 000 euron säästö siinä vaiheessa, kun tiloihin saadaan ulkopuolinen vuokralainen tai tilat myydään. No, jokainen voi itse pohtia, kuinka houkuttelevia ostokohteita kyseiset kiinteistöt ovat, mikäli niissä ei ole vuokralaisia. Ja toisaalta, jos toisella kädellä ajetaan Ristiinaa palveluineen alas, niin luuleeko toinen käsi, että tyhjiksi jääviin toimitiloihin on jonossa vuokralaisia? Ainahan tietysti voi tapahtua ihmeitä, mutta ihmeen varassa ei voi virkavastuulla tehtäviä laskelmia viedä päätöksentekoon.

Toinen, oikeastaan oleellisempi, asia kirjaston ja nuorisotilojen mahdollista siirtymistä koskien on se, että minkäänlaisia suunnitelmia tai laskelmia ei ole siitä, mitä näiden tilojen ja toimintojen siirtäminen maksaisi. Kuten Ristiinan lukion säilymisen puolesta –Facebook-ryhmän perustaja Riina-Maria Metso osuvasti ryhmässä kirjoittaa: ”Tuskin kirjasto syntyy lukion tiloihin niin, että kirjat vain kannetaan pulpettien päälle?”… Eräs ristiinalainen, pitkään etenkin sivistyspuolen päätöksenteossa mukana ollut henkilö arvioi, että ”kyseessä olisi takuulla miljoonatason homma”.

 

Niko Takala