Saimaan erityisyyden tähden

Marjo Särkkä-Tirkkonen päätyi pohtimaan Ristiinan lukion erikoistumista. Hänestä Saimaa on upea alue, jonka ainutlaatuisuutta alueella ei vieläkään täysin ymmärretä.

Tänä päivänä pitää erikoistua, jotta olisi kiinnostava. Tätä pohti Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen, kun uutisointi Ristiinan lukion lakkauttamisaikeista alkoi.

– Pohdin ensimmäisenä sitä, että Mikkelin keskustan lukio ei ole profiloitunut oikein mitenkään, Ristiinan lukiosta aikoinaan ylioppilaaksi kirjoittanut Särkkä-Tirkkonen kertaa.

Särkkä-Tirkkosen pohdinnat koulutuksesta ja lukioista päättyivät lopulta niin, että hän teki alkukatsauksen Ristiinan lukion erikoistumisesta kestävään matkailuun ja luonnonvara-alalle. Hänen selvityksensä pohjalta Mikkelin kaupunginvaltuustolle jätettiin asiasta kaksi aloitetta edellisessä kokouksessa.

Kestävä matkailu kasvussa

Särkkä-Tirkkosen erityisalaa ovat elintarvikkeet, eli ruuan alkuperään liittyvät asiat.

– Se liittyy matkailuun olennaisesti, koska aina palataan siihen, että mitä erityistä tässä tietyssä alueessa on.

Työnsä puolesta Särkkä-Tirkkonen on matkustanut erilaisissa kongresseissa eri puolilla Eurooppaa.

– Jo vuosia siellä on puhuttu kestävästä matkailusta ja kaupungeista, joissa on liikaa turisteja. Suomenkin on tärkeää miettiä, että kenelle Suomea markkinoidaan. Kaikki pitää olla kestävällä pohjalla, ja siihen kaivataan asiantuntijuutta.

Kestävällä matkailulla tarkoitetaan matkailua, joka ottaa huomioon matkailun vaikutukset ympäristöön, paikalliseen luontoon ja ihmisten kulttuuriin.

Kun Särkkä-Tirkkonen puhuu Saimaasta, äänestä kuuluu into ja ylpeys.

– Saimaa on aivan erityinen. Jotenkin tässä on Mikkelissä klassinen ilmiö, että kun ollaan ihan asian äärellä, niin sitä ei huomata, Särkkä-Tirkkonen pohtii.

Hänestä Mikkelin pitäisi ottaa Saimaa vielä enemmän johtotähdekseen.

– Ristiina on Helsingistä katsoen lähin satama Saimaalle. Anttolan ja Ristiinan myötä Mikkeli on aidosti satamakaupunki syväväylineen – ja tätä ei hyödynnetä ollenkaan.

Särkkä-Tirkkonen kertoo, että hän ei ole yhtään poliittinen ihminen.

– Äänestän toki, mutta ensimmäistä kertaa katsoin nyt Ristiinan lukiokeskustelun takia kaupunginvaltuuston kokousta sekä kaupunginjohtajan videoblogin.

Erikoissuunnittelijaa harmittaa, jos aloite Ristiinan lukion erikoistumisesta otetaan vain oppilaitoksen pelastamisyrityksenä.

– Oikein harmittaa, että en tullut ajatelleeksi tätä aiemmin. Täällä pitäisi ajatella ikäluokkien pienentyessä, miten saamme houkuteltua opiskelijoita alueen ulkopuolelta.

Ristiinassa mahdollisuuksia

Särkkä-Tirkkonen lähti tutkimaan lukioasioita sillä oletuksella, että Suomessa on varmasti matkailuun erikoistunut lukio.

– Yllätyin, että matkailulukiota ei ole. Oletin, että Lapissa varmasti on. Jossain on painotuksia ja linjoja mutta tänä päivänä erikoistumisen pitää olla nimenomaan kestävä matkailu, Särkkä-Tirkkonen toteaa.

Hänestä Ristiinan puolesta puhuu moni asia. Särkkä-Tirkkonen toteaa, että maalaisjärjellä ajatellen kestävän matkailun ja luonnonvara-alan lukiolle ei ole parempaa paikkaa kuin Ristiina.

– Koko homman pitää lähteä realismista. Nyt ei pystytä esimerkiksi seiniin investoimaan. Ristiinassa siihen ei olisi tarvetta, vaan kaikki löytyy.

Särkkä-Tirkkonen luettelee, miten Ristiinassa on mahdollisuuksia jo olemassa olevalla verkostolla esimerkiksi luontomatkailuun ja historialliseen matkailuun.

– Mäntyharjun suuntaan yhteistyötä tekemällä saataisiin mukaan myös taidematkailua, Särkkä-Tirkkonen ideoi.

Länsi-Savossa 14. marraskuuta kaupungin sivistysjohtaja Virpi Siekkinen totesi, että erityislukio kuuluisi keskustaan. Särkkä-Tirkkonen sanoo, että hän ei pysty asiaa täysin arvioimaan, koska ei tiedä tarpeeksi Mikkelin keskustan lukion olosuhteista.

– Mutta Ristiinasta on hyvin helppo päästä luontoon ja muille opintojen suorituspaikoille. Tuntuisi järkevältä, ettei kaikkea tarvitse opettaa vain teoriassa vaan opiskelijat pääsisivät tekemään käytännössä.

Yksi tällainen asia voisi olla esimerkiksi erilaiset vesistömatkailuun liittyvät kurssit.

– Lukiossa voi jo nyt suorittaa usein autokoulun, niin täällä voisi olla mahdollisuus laivurikursseihin.

Särkkä-Tirkkonen toteaa, että selvitys lukion erikoistumisesta pitää tehdä huolella ja ajan kanssa.

– Yksi iso kysymys on, että kyllähän tällainen vaatisi opettajilta orientoitumista. Mutta itse koen, että erikoistuminen voi antaa opettajille lisää intoa omaan opinalaan.

Kunta voi painottaa tiettyä alaa ensin itse

Mikkelin kaupunginvaltuustolle toisen valtuustoaloitteen Ristiinan lukion erikoistumisesta jätti ristiinalainen valtuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen (kesk.) viiden muun ristiinalaisen ja suomenniemeläisen valtuutetun kanssa.

– Aloite tuli monen vuoden työn pohjalta. Ollaanhan Ristiinassa tehty hyvää työtä muun muassa sotahistorian ja kalliotaiteen eteen. Lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on vahvasti ollut mukana kehittämässä matkailun asioita eteenpäin Ristiinassa. Koulutus ja tutkimus on alueidemme vahvuus. Miksi niiden avulla ei kehitettäisi alueidemme elinvoimaa enemmän? Olkkonen miettii.

Olkkonen kertaa, että aloite lähtee nyt normaalille kierrokselle kaupunginhallitukseen, virkamiesvalmisteluun ja lautakuntaan. Lopulta asia tulee hallituksen kautta valtuustoon päätettäväksi.

– Valmistelu pitää tehdä huolella ja katsoa vuosia eteenpäin. Valmistelussa pitää olla mukana oppilaitoksia, kuten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ammattiopisto sekä alueen yrityksiä ja Mikkelin matkailu, Olkkonen sanoo.

Toisen aloitteen asiasta teki perussuomalaisten Raimo Heinänen. Molemmissa aloitteissa esitettiin, että Mikkelin pitää hakea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityislukion lupaa. Luvan voi saada, jos kyseisen opetuspainotuksen tarve on valtakunnallinen. Tuolloin kunta saa valtiolta rahallista apua koulutuksen järjestämiseen.

Kunta voi myös päättää itse painottaa tiettyä alaa lukiokoulutuksessaan. Mielipidekirjoituksessaan Olkkonen, Pirjo Siiskonen ja Jari Valkonen toteavat, että Ristiinan lukiota voitaisiin ensin kehittää kunnan omalla päätöksellä, jonka jälkeen toiminnalle voisi hakea erikoistumislupaa.

Elina Alanne