Petranselän ja Yöveden alueella syntyi kahdeksan kuuttia – norpan pesintä onnistui hyvin
Kuuttien määrä viittaa hieman yli 400 saimaannorpan kantaan.

Metsähallituksen saimaannorppien pesätarkistuksissa löydettiin tänä vuonna 76 kuuttia. Kokonaissyntyvyydeksi arvioidaan 86 poikasta.
Talvi 2021 oli suotuisa norpan pesinnälle. Alkutalvi oli lämmin, mutta tammikuun lopun lumisateiden ansioista Saimaan rannoille kinostui riittävästi lunta pesintään. Pesien etsinnässä oli mukana noin sata vapaaehtoista pesälaskijaa.
– Saimaannorppien pesälaskenta oli kattava. Pesimäalueesta saatiin kartoitettua noin 90 prosenttia. Syntyneistä kuuteista kahdeksan kuoli pesintäaikaan. Noin 10 prosentin kuuttikuolleisuutta voidaan pitää normaalina norppakannassa, kertoo suojelubiologi Lauri Liukkonen Metsähallituksesta tiedotteessa.
Petranselkä–Yövesi-alueella kuutteja syntyi kahdeksan. Liukkonen kertoo Ristiinalaiselle, että määrä on hyvin samansuuntainen kuin viime vuosina.
Viitenä vuonna peräkkäin Saimaalla on havaittu yli 80 kuuttia. Kuuttituotos viittaa hieman yli 400 norpan kantaan.
– Keskimäärin norppakannoissa syntyvyys on noin 20 prosenttia kannan koosta. Arvio saimaannorpan talvikannan koosta saadaan valmiiksi syksyllä, kun keväällä kerätty laaja havaintoaineisto on analysoitu, kertoo tiedotteessa ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.
Norppien lisääntymistulos ja kuolleisuus arvioidaan vuosittain. Pesälaskenta on välttämätöntä saimaannorpan kannan seuraamiseksi ja suojelutoimien toteuttamiseksi. Lukuisat vapaaehtoiset, WWF Suomi, ja Itä-Suomen yliopisto avustavat Metsähallitusta pesälaskennoissa.
– Kahden kuutin syntyminen Kyläniemen eteläpuolelle viittaa eteläisen norppakannan hitaaseen leviämiseen entisille elinalueilleen, arvioi Metsähallituksen tiedotteessa 40 vuotta Etelä-Saimaalla saimaannorppakantaa seurannut WWF:n Ismo Marttinen.