”Tarve on tullut jo huomatuksi” – koulunuorisotyöntekijä tekee töitä muun muassa poissaolojen vähentämiseksi


Koulunuorisotyöntekijä Viivi Utulahti on läsnä kaikkia nuoria varten.

 

Viivi Utulahti miettii, että olisipa hänen omassakin nuoruudessaan koulussa työskennellyt nuorisotyöntekijöitä. Utulahti tekee Ristiinassa työtään pääasiassa yläkouluikäisten kanssa.

 

Nuorissa on mahtava voima, miettii Ristiinan yhtenäiskoulun koulunuorisotyöntekijä Viivi Utulahti.

Ristiinalaiset nuoret ovat aitoja, omanlaisiaan persoonia jokainen.

– Mahtavaa, että he uskaltavat olla sitä. En ole pitkään aikaan käynyt niin hyviä keskusteluita kuin täällä. Nuoret ovat fiksuja ja avarakatseisia, Utulahti kertoo.

Hän aloitti Ristiinan yhtenäiskoulun historian ensimmäisenä koulunuorisotyöntekijänä elokuussa. Alkuun sekä nuoret että opettajat hieman miettivät, että kuka tällainen kouluun ilmestynyt aikuinen on ja mitä hän tekee.

– Tosi hyvin minut on otettu vastaan. Nuoret ehkä alkuun vähän ajattelivat, että olen vain hankalia ja haastavia tilanteita varten täällä, mutta olen täällä kaikkia varten. Ei tarvitse olla mitään ongelmia, vaan haluan kuulla kaikkien asioista.

 

Utulahti naurahtaa, että näiden kuukausien aikana hän on varmasti vastannut aina hieman eri tavalla, kun joku on kysynyt työnkuvasta. Uusi työ totta kai hakee alussa muotoaan.

– Olen koulussa turvallinen, kiireetön aikuinen. Kohtaan nuoria koulun arjessa ja otan koppia tilanteista, joihin opettajilla ei aina ole aikaa pysähtyä.

Utulahti on koulussa aina paikalla ja töissä heti aamuaikaisella, kun kuljetusoppilaat saapuvat koululle.

– Välitunneille olen järjestänyt matalan kynnyksen toimintaa – sekä aktiivisille että niille, jotka mieluummin haluavat olla omassa rauhassaan.

 

Yksi Utulahden työn osuus on poissaolojen vähentäminen.

– Olen sanonut nuorille, että jos kesken koulupäivän tulee olo, että en pysty enää olemaan koulussa, niin ensin tullaan juttelemaan minun kanssani ja sitten saa vasta lähteä, jos siltä vielä tuntuu.

Hän kertoo, että nuorilla on ahdistusta ja pahaa oloa, jotka voivat liittyä joko kouluun tai muuten elämäntilanteeseen.

– Joku voi olla ennestään niin väsynyt, että koulu väsyttää lisää. Jollakin on ahdistava olo, että koulu ei meinaa sujua ja tekee mieli luovuttaa kokonaan. Jotkut ovat yksin ilman kavereita, ja se tekee sen olon, että haluaa lähteä kotiin. Jollakin voi olla yksittäinen murhe ja kun sen saa sanottua ääneen, niin olo helpottuu ja koulupäivä taas sujuu, Utulahti kuvaa tilanteita.

Koulunuorisotyöntekijä tekee tiivistä yhteistyötä koulukuraattorin ja muun oppilashuollon kanssa.

– Ohjaan nuoria eteenpäin, jos tunnistan heillä olevan säännöllisen juttelun tarvetta.

 

Utulahti pyrkii luomaan lisää kouluviihtyvyyttä. Tätä lisää esimerkiksi se, että hän on välitunneilla kaikkien nuorten saatavilla. Lisäksi Utulahti järjestää yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa erilaisia teemapäiviä tai muuta toimintaa.

Sosionomikoulutuksen käyneen Utulahden työtausta on lastensuojelun puolella.

– Olen työskennellyt paljon nuorten parissa mutta toki tässä työssä nuoria on paljon enemmän. Mutta hyvin paljon samoista teemoista puhutaan. Ero on toki siinä, että lastensuojelussa olin tosi yksityinen henkilö, tätä työtä teen omalla persoonallani.

Tärkeä kanava koulunuorisotyöntekijän työssä on totta kai myös sosiaalinen media. Utulahti käyttää pääasiassa Instagramia.

– Nuorten kannalta varmaan Snapchat olisi parempi mutta ajattelen niin, että parempi hallita yksi kanava hyvin, hän miettii.

Utulahti iloitsee, että monet nuorten vanhemmat ovat jo löytäneet seuraamaan häntä ja oppineet myös ottamaan muutenkin yhteyttä.

Koulunuorisotyöntekijä on palkattu opetus- ja kulttuuriministeriön sitouttava kouluyhteisötyö -hankkeen rahoituksella. Ministeriön tavoitteena on vakiinnuttaa malli valtakunnallisesti.

– Tarve on täälläkin tullut jo huomatuksi. Nyt ensimmäisen vuoden aikana pyrin lisäämään kouluviihtyvyyttä ja saamaan nuorten äänen entistä paremmin kuuluviin, Utulahti sanoo.

Elina Alanne