Nuori susi juoksi Ristiinassa – susia havaitaan alueella noin joka toinen vuosi
Suurpetohavainnoista olisi tärkeää aina ilmoittaa.
Helmikuun lopulla Ristiinassa tehtiin sudesta ensin jälkihavainto Koljola–Närhilä-alueella ja pari päivää tätä myöhemmin eläin nähtiin Metsälinnan luona Ristiinan kylällä. Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Petri Hujanen kertoo, että yhdistyksen petoyhdyshenkilö kävi varmistamassa jäljistä eläimen olleen susi.
– Voi olla, että alueella on ollut kaksikin sutta mutta ehkä se oli sama eläin. Jälkien perusteella se oli nuori susi. Metsälinnan lähellä 1. maaliskuuta suden nähnyt henkilö myös soitti minulle. Hän kertoi, että on nähnyt susia Pohjois-Karjalassa ja että tämä ei ollut iso yksilö.
Nuoret sudet kulkevat etsimässä kumppania ja reviiriä. Susi voi kulkea vuorokaudessa kymmeniä kilometrejä.
– Jos se tänään on päivällä Ristiinassa, niin iltayöllä susi on jo Juvalla. Näitä ohikulkijoita liikkuu Ristiinassa silloin tällöin. Vahinkoja ne eivät ole tehneet mutta osa havainnoista on pihakäyntejä, Hujanen kertoo.
Ristiinassa susihavaintoja ei viime vuonna ollut yhtäkään, vuonna 2020 todettiin neljä havaintoa. Tätä ennen vuodet ovat menneet tasatahtia niin, että joka toinen vuosi havaintoja ei ole.
– Mutta vaikka havaintoja ei ole, niin ei se tietenkään tarkoita, etteikö susia olisi voinut alueella pyörähtää. Emme tiedä niistä, jos kukaan ei näe tai ilmoita näkemästään.
Hujanen korostaakin, että suurpedoista olisi tärkeää ilmoittaa suurpetoyhdyshenkilöille. Heitä löytyy sekä alueellisesta riistanhoitoyhdistyksestä että metsästysseuroista. Yhteystiedot löytyvät esimerkiksi sivustolta riista.fi.
– He tulevat nopeasti paikalle tarkistamaan jäljet ja vievät havaintotiedot Tassu-järjestelmään. Näitä tietoja esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tutkijat käyttävät kannanarvioinneissa.
Suurpedoista Ristiinassa tehdään eniten havaintoja ilveksestä. Tänä vuonna ilveshavaintoja on jo näin maaliskuussa 55 kappaletta. Karhuhavaintoja kirjattiin viime vuonna 28. Hujanen toteaa karhuja asustelevan alueella lähes joka kolkassa.
– Myös ahma levittäytyy nyt Etelä-Savossa. Meidän alueellamme tehtiin viime vuonna yksi ahmahavainto. Myös ahma on sellainen, että se kulkee pitkiä lenkkejä.
Tärkeää olisi myös, että hirvieläinkolareista ilmoitettaisiin aina hätäkeskukseen.
– Meidän alueellamme sattuu parikymmentä hirvikolaria vuosittain. Näissä pienten hirvieläinten osuus on noussut. On tärkeää, että vaikka auto vain hipaisisi esimerkiksi peuraa, niin siitä tehtäisiin ilmoitus hätänumeroon ja merkittäisiin paikka tarkasti, Hujanen muistuttaa.
Poliisi tai hätäkeskus pyytää paikalle SRVA-yhteyshenkilön, joka alkaa selvittää eläimen kohtaloa. Näin estetään se, etteivät eläimet kärsi loukkaannuttuaan tarpeettomasti.
Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalle valmistuu tänä vuonna rata, jossa karhu hyökkää ampujaa kohti. Radalla voivat harjoitella esimerkiksi suurriistavirka-apuun osallistuvat henkilöt.
– Karhukolareitakin saattaa välillä tulla. Haavakkokarhun lopetus on vaarallista, joten tehtävään lähtijän on osattava tarvittaessa ampua päälle hyökkäävää karhua, Hujanen sanoo.
Elina Alanne