Tärkeitä taitoja ja uusia kavereita – Itä-Suomen palokuntanuorten leirillä pidetään kivaa
Palokuntanuoret leireilevät Heimarissa lauantaihin saakka.
Sataa. Ripotellen, kaatamalla, tihutellen, kissojen ja koirien kanssa. Esterikin saattaa tulla jollekin mieleen. Sunnuntaina ja maanantaina Suomen kesä näytti, millaisia sateita sitä saattaakaan tulla. Samaan aikaan Heimarissa pystytettiin Itä-Suomen palokuntanuorten Kepa 30 -kesäleiri.
– Nukuttiin huonosti. Mä en nukkunut ollenkaan, kun tuli vettä ja patjat tulvi. Mutta ei se mitään, se kuivaa nopeasti, kertoo maanantain sateen keskellä ensimmäisestä leiriyöstä ristiinalainen Aati Hokkanen.
Taustalla ristiinalaisten kahden puolijoukkueteltan kaminoiden piipuista nousee savua. Puuta on poltettava, että teltat ja varusteet pysyvät sateessa edes sinnepäin kuivina.
Hokkanen ja Väinö Kontinen ovat juuri harjoitelleet alkusammutusta. Se oli Ristiinan nuoriso-osaston harjoituksista jo vähän tuttua. Leirillä he kertovat olevan kivaa, koska oppii kaikkea uutta.
– Kivointa on kaverit ja uiminen, ja minigolf ja frisbeegolf, kaksikko luettelee.
Maanantaina Kontinen odotti loppuleiriltä sitä, että kiva fiilis jatkuu. Hokkasen mielessä oli jo vähän, että olisikohan tulossa myös leirikaste.
Hotelli Heimarin ympäristössä leireilee lauantaihin saakka noin 180 palokuntalaista Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilta.
– Täällä opetellaan palokuntataitoja, eli esimerkiksi hälytystehtävissä tarvittavia taitoja. Sitten on yleisiä kansalaistaitoja, leireilyjuttuja ja totta kai leikkiä, liikuntaa, uimista ja saunomista, kertoo leiristä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinaattori Heli Kari.
Kuten palokuntaharrastuksessa yleensäkin, leirilläkin opitaan asioita omaan ikään sopivalla tavalla.
– Aloitetaan laastareista ja edetään jo sinne vaativampaan hengenpelastukseen. 16 vuotta täyttäneet suorittavat leirillä pelastustoiminnan peruskurssia, mikä on ensimmäinen virallinen kurssi, joka pätevöittää kohti hälytystoimintaa, Kari kertoo.
Virallisempien koulutusosioiden lisäksi leirillä vierailee myös Aino-laiva ja vapaa-ajalla on käytössä muun muassa sup-lautoja ja muita välineitä.
– Kahtena iltana on yöseikkailu ja olen vähän kuullut, että he meinaavat käyttää lähisaarta. Ja totta kai meillä on myös kunnon leiridisko. Se kuuluu varmaan Ristiinan kylälle saakka, Kari naurahtaa.
Palokuntanuoret leireilevät valtakunnallisesti aina neljän vuoden välein. Muina vuosina leireillään omalla alueella. Ensi vuonna Itä-Suomen leiri on Pohjois-Karjalassa, sitten on Pohjois-Savon vuoro ja sen jälkeen taas suurleiri.
– Meilläkin näkyvät koronavuodet, eli tällä leirillä on melkein sata henkeä vähemmän kuin ennen koronaa, Kari kertoo.
Mutta uudet sukupolvet ovat jo kasvamassa leirielämään. Heimarissa nuorin on puolivuotias ja minitiimissä leireilee monen ikäisiä.
– Heillä on omat touhunsa, ja leiripäivään kuuluu totta kai päiväunet, Kari kertoo.
Elina Alanne