Philomela konsertoi täydelle Himalansaaren kirkolle
Viime lauantaina kuultiin Himalansaaren kyläkirkossa hieno kuorokonsertti, kun helsinkiläinen Philomela-naiskuoro kävi ilahduttamassa paikallisia musiikin ystäviä.
Konsertissa kuultiin monenlaisia sävellyksiä, esimerkiksi erilaisia kansanrunoihin tehtyjä ja sovitettuja kuoroteoksia. Mitään yksioikoista kuoroesitystä ei todella kuultu, vaan konsertissa mentiin herkästä voimakkaaseen, perinteisestä uuteen. Konsertissa kuultiin muun muassa Anna-Mari Kähärän, Tellu Turkan ja Hanni Autereen sävellyksiä. Myöskään esiintymistyyli kuorolla ei ollut vain ”yleisön edessä pönöttämistä”, vaan kuoron jäsenet lauloivat välillä yleisön sivulla, keskellä ja takana.
Lukuisista kysymyksistä ja keskusteluista kuoron jäsenten kanssa jo ennen konserttia käy selväksi, että muitakin kuin allekirjoittanutta kiinnostaa kovasti seuraava asia: miten ihmeessä tällainen – kansainvälisiäkin esiintymisiä vyöllään kantava – laatukuoro on löytänyt tiensä Ristiinaan, ja vieläpä pikkuruiseen Himalansaaren kyläkirkkoon?
– No ihan rehellisesti sanottuna me katsottiin Google Mapsista, että minkä kirkon lähelle pääsee höyrylaivalla! nauraa Laura Aurola, kuoron jäsenenä yli 15 vuotta toiminut laulaja.
Kun sekä Aurola että kuoroa varajohtajana mestaroinut Mari Nieminen ovat hieman enemmän valottaneet asiaa, käy selville, että Philomela-kuoron kesäperinteisiin kuuluu Saimaalla liikkuminen puumalalaisella höyrylaiva Anterolla.
– Tämä on nyt neljäs kesä, kun Saimaalla seilataan. Viime vuonna käytiin reissun aikana esimerkiksi Sulkavan souduissakin. Nämä ovat meille vähän niin kuin kesälomareissuja, mutta kun ei osata laulamattakaan olla, niin sitten on ympätty mukaan myös konsertteja, Nieminen kertoo.
– Tämä yksi niin sanottu virallinen konsertti on ohjelmassa. Puumalasta kun lähdettiin, niin sellainen pikkuinen ”lähtölauluiksi” nimetty tilaisuus oli, kun lauloimme laivan kannelta laiturilla olleille ihmisille.
Tällä kertaa konsertti siis osui Himalansaarelle. Kun kuorolaiset olivat asian tiimoilta yhteydessä Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan, oltiin seurakunnasta ensin yhteydessä Philomelan suuntaan hieman epäuskoisesti.
– Seurakunnan johtava kanttori Jouni Vaaja oli meihin yhteydessä ja varmisteli että ”tiedättekö nyt varmasti mihin olette haluamassa”! Nieminen ja Aurola naurahtavat.
– Eihän tämä ole suurin kirkko eikä täällä ole esimerkiksi juoksevaa vettä, mutta todella tunnelmallinen ja upea paikka. Ja tosi hienoa, että paikallinen kyläyhdistys otti hoitaakseen tuon kahvion, he kiittelevät.
Viime vuonna esiintyminen osui Sulkavalla oltaessa sikäläiseen Lohikosken kirkkoon. Joko ensi vuoden paikka on valittu?
– Kyllä nämä reissut jatkuvat varmasti, porukka on tykännyt, nytkin meillä on yli kolmasosa koko kuorosta matkassa. Ensi vuoden kohteita ei vielä ole lyöty lukkoon, mutta niitäkin ryhdytään tässä suunnittelemaan, laulutaiturit toteavat.
Kesäkonserttien ja -reissujen perinteen laulajat kertovat alkaneen siitä, kun korona-aikaan kuorolaulaminen oli kiellettyjen asioiden listalla. Kirkkoveneellä sai kuitenkin soutaa.
– Ja ehkä siinä soutamisen ohella sitten tuli myös laulettua! Nieminen hymyilee.
Huipputasokkaan kuoroesityksen lopuksi myös Himalanpohjan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Katriina Kontinen kiitteli kuorolaisia.
– Suurkiitos mahtavasta konsertista, ja että päätitte saapua tänne meidän kirkkoomme iloksemme. Mielihyvin otetaan teidät vastaan jatkossakin!
Ja, jos kuoro ei saavu täysin samaan kirkkoon uudestaan, niin ilmaisena vinkkinä mainittakoon, että Ristiinan kirkonkylällä kirkko on vielä lähempänä laivalaituria kuin Himalansaarella!
Niko Takala