Täydellä draivilla omaan juttuun – Dyecrestin uusi laulaja Heidi Aaltonen aikoo viedä bändin festarilavoille
Vahvasti ristiinalaisjuurinen Dyecrest julkaisee uutta musiikkia syyskuussa.
Lauantaina lappeenrantalainen Heidi Aaltonen tunsi kivaa kihelmöintiä.
– Onko se sitten jännitystä vai valtavaa innostusta, hän mietti Wilhelm Public Housessa ennen illalla koittanut keikkaa Dyecrestin laulajana.
Vahvasti ristiinalaisjuurinen Dyecrest kertoi heinäkuun lopussa, että Aaltonen on bändin uusi laulaja. Ensimmäiset yhteiset treenit kokoonpanolla oli kesäkuun puolivälissä.
– Siinä huomasi heti, että tämähän toimii. Heidi oli upeasti ottanut biisit haltuun jo ennen sitä, bändin alkuperäisjäsen, basisti Jukka Matilainen tuumaa.
– Sinä kyllä nauroit minun muistiinpanoille, Aaltonen naurahtaa ja jatkaa, että hän ei tosiaan ole ensimmäistä kertaa laulamassa, vaan on koko ikänsä pyöritellyt biisejä ja erilaisia projekteja.
Yhteys Aaltosen ja bändin välille syntyi, kun Heidin puoliso Miitri Aaltonen on miksannut sekä Dyecrestin edellisen että syyskuussa julkaistavan Once I Had a Heart -albumin. Matilainen toteaa, että bändillä on vuosien varrella ollut monenlaista laulajien kanssa ja jossain vaiheessa alkoi pohdinta siitä, voisiko Heidi olla seuraava laulaja. Aaltonen korvaa laulajana Mikael Salon, jonka laulua kuullaan vielä uudella albumilla.
– Mehän ollaan nykyaikaisia nuoria miehiä, joten naissolisti ei ollut mikään kynnyskysymys. Varsinkin kun heti kuuli, että se toimii, Matilainen kertoo.
Aaltonen lisää, että hän varmaan eniten korosti bändille sitä, että naissolistiin vaihtaminen muuttaa bändin profiilia.
– Minä varmaan eniten pelkäsin sitä, että onko Heidi tottunut huonoihin juttuihin. Bändihän on keski-ikäistynyt ja kypsynyt mutta jutut ei ole yhtään parempia, Matilainen virnistelee.
Aaltonen summaa, että heti ensi hetkistä hänen oli hyvä olla koko bändin, eli Matilaisen lisäksi Pirkka Ohliksen, Niko Takalan, Matti Pasasen ja Henri Arolan seurassa.
– Minulle sanottiin heti, että me ollaan tämmöisiä ja se antoi rauhan, että jokainen saa olla sellainen kuin on. Heti ekoista harkoista lähtien ei jännittänyt yhtään lähteä laulamaan. Tässä minulla on rauha tehdä sitä mitä teen, Aaltonen miettii.
Viime vuosina hän on laulanut lähinnä cover-kokoonpanoissa. Aaltonen toteaa, että ne ovat olleet tärkeitä kokoonpanoja ja hyvä tapa pitää laulamista yllä mutta nyt tuntuu erityisen hyvälle olla takaisin metallin parissa ja se, että on jokin oma juttu.
Hyvältä hänestä tuntuu sekin, että 42-vuotiaana ja pienen lapsen äitinä voi aloittaa jotain uutta.
– Miksausvaiheessa kuulin niitä tulevan levyn biisejä ja nehän ovat törkeän hyviä sävellyksiä. Niissä saa käyttää repertuaaria, mitä löytyy ja vetää myös palkeet auki, Aaltonen kertoo.
Matilainen miettii, että Dyecrestin on pitänyt pyörimässä se, että on mukavaa touhuta yhdessä. Nyt siltä tuntuu taas entistä vahvemmin.
– Me ollaan jo sen ikäisiä, että ollaan nähty ja koettu elämässä ja musiikkibisneksessä kaikenlaista. Ei tässä mitään maailmanvalloitusajatuksia enää ole, mutta kun on kivaa, niin se tuottaa samalla hyviä asioita, Matilainen miettii.
Aaltonen tuumaa, että kyllä hänen draivinsa ja visuaalinen kuva mielessä on, että isoille lavoille mennään.
– Ensi kesänä käydään muutamat festarit kiertämässä, Aaltonen ennakoi.
Elina Alanne