Taiteen savinen polku vei mukanaan – vielä ehdit tutustumaan Soile Paasonen ulkoilmanäyttelyyn

Maasta maahan – Kiertokulkuja -ulkoilmanäyttely herättää ajatuksia Koljolantien varressa. 

Koljolantie kuljettaa maalaismaisemaan, jossa syksyisillä pelloilla kävelevät kurjet. Lehmiä ei tien varressa enää tapaa. Paitsi nyt, kun katsoo oikein tarkkaan.

Noin 35 vuotta sitten Soile Paasonen lähti Koljolan kylältä Helsingin Suomenlinnaan. Samana vuonna lähtivät pois myös hänen lapsuudenperheensä lehmät. Nyt pitkän uran tehneenä keraamikkona Paasonen järjesti ulkoilmanäyttelyn kakkoskotinsa pihaan Koljolantien varteen.

Maasta maahan – Kiertokulkuja -näyttelyssä hän puntaroi omaa uraansa. Näyttely syntyi myös Paasosen isän muistolle.

– Sain idean tästä näyttelystä muutama kuukausi sitten ja sen jälkeen idea on hioutunut, jalostunut ja karsiutunut, Paasonen kuvaa prosessia.

– Isän syntymästä tuli sata vuotta tänä vuonna, Paasonen kertoo.

Näyttelyn avaa teos, jossa on Paasosen varhaisia töitä ja ylioppilaslakki keväältä 1980.

– Penkkareiden jälkeisenä aamuna äiti tuli herättämään ja kertoi, että isällä on syöpä. Siihen aikaan, kun kerrottiin pitkälle levinneestä syövästä, niin sen tiesi, miten käy. Sen vuoden aikana isä kuoli ja jäin vielä vuodeksi kotiin.

Isän kuolema vaikutti nuoreen Soileen niin, että jatko-opinnoille piti laatia toiset suunnitelmat.

– Olen sanonut, että tieteen valtatie vaihtui taiteen saviseksi poluksi. Mutta olen ollut tällä polulla onnellinen, Paasonen kertoo.

Savi tupsahti hänen eteensä sattumalta.

– Törmäsin jossain liikkeessä kilon pakettiin savea ja ajattelin, että kokeilen.

Vuodet 1981–1986 Paasonen opiskeli Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt Suomenlinnassa työhuone Pot Viaporissa ja myös jo lähes 25 vuotta sivutoimisesti opettanut keramiikkaa näkövammaisille.

Yksityisnäyttely Paasosella on ollut viimeksi vuonna 2006 Japanissa Tokiossa. Tuon jälkeen hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin, joten Ristiinassa on nyt mahdollisuus kokea harvinainen tilaisuus.

Monet Maasta maahan – Kiertokulkuja -näyttelyn teoksista tai niiden osista ovat sellaisia, joita Paasonen ei välttämättä ajatellut koskaan laittaa esille.

– Osa näistä ei ole koskaan ollut esillä, osa on täällä esillä toisessa merkityksessä. Esimerkiksi ylioppilaslakin alla lasipurkissa olevat varhaisimmat työni ovat sellaisia, että äiti on ne säästänyt. Nyt kun katson niitä, niin koen, että hyvä että säästi, Paasonen miettii.

Näyttelyssä katsoja kulkee sisään harmaaseen putkimaiseen rakennukseen. Paasonen kertoo muokanneensa sen ostoskärryjen katoksesta. Sisällä tulijaa tervehtivät 365 pientä hahmoa.

– Ne ovat vuosien 1996–97 kokeilu. Päätin, että teen joka päivä pienen työn. Olen halunnut pitää tekemisessäni leikin mukana ja tässäkin oli leikkimieltä mukana, että pystynkö siihen. Ja toki myös sitoutumista. Joskus hahmon tekeminen meni ihan vuorokauden viimeisille minuuteille, Paasonen kertoo.

Hän naurahtaa, että mietti joskus, että jos hahmot jäävät hänen jäämistöönsä, ne voivat herättää hämmästystä.

– Nyt ehdin ne itse esitellä. Inspiroiduin tuosta paikasta, jossa ihmisetkin ovat läpikulkumatkalla.

Näyttelyn kiertävä tosiaan löytää myös sen lehmän, joka on Paasoselle tärkeä eläin.

– Olen sen tehnyt joskus vuosia sitten ja se jäi kesken. Se on ollut kesät talvet lapsuudenkotini leikkimökissä. Se on mennyt rikki ja halki.

Paasonen toteaa, että hänen näyttelyssään jokainen saa nähdä ja kokea tavallaan mutta jos katsoja haluaa jakaa mietteitään, niin hänestä on aina mielenkiintoista kuulla, mitä ajatuksia työt herättävät.

– Täälläkin voi miettiä, että onko tässä vähän maaseutupolitiikkaa, maapallon tilaa ja ilmastoasioita, Paasonen tuumaa.

Elina Alanne

Maasta maahan – Kiertokulkuja -ulkoilmanäyttely, Koljolantie 449. Avoinna 14.9. asti ke–pe 15–19, la–ti 12–16. Ei pääsymaksua. Vapaaehtoinen maksu Pelastakaa lapset ry:n kautta ukrainalaislapsille.