Sopimuspalokuntien varallaoloon esitetään muutosta myös Ristiinassa

Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen luonnosta voi nyt kommentoida. 

Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen luonnos on valmistunut. Yksi isoimmista palvelutasoon esitettävistä muutoksista on, että kahdeksassa maakunnan sopimuspalokunnassa toinen puolen tunnin hälytysvalmiudessa oleva henkilö pudotettaisiin pois. Esimerkiksi Ristiinassa tämä tarkoittaisi sitä, että talviaikaan puolen tunnin valmiudessa olisi yksi henkilö nykyisen kahden sijaan. Kesäaikaan 1.5.–15.8. Ristiinassa olisi puolen tunnin hälytysvalmiudessa myös toinen henkilö.

Varallaolijoiden määrää ja aikatauluja muokataan useissa sopimuspalokunnissa. Nykyisin kesäaikainen lisäresurssi on ollut esimerkiksi Hirvensalmella huhtikuun alusta elokuun loppuun. Aika lyhenisi samanlaiseksi kuin Ristiinassa kaikissa palokunnissa. Etelä-Savon pelastuslaitoksen alueella on 27 sopimuspalokuntaa, mitkä tuottavat palvelua pelastuslaitokselle.

Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastusjohtaja Seppo Lokka toteaa, että muutokseen on monta syytä.

– Kantava teema on se, että katsomme koko aluetta. Emme yksittäistä kuntaa tai palokuntaa. Olemme jo vuodesta 2004 toimineet tällä samalla alueella ja sikäli nyt ei tule mitään isoa muutosta. Palokuntia ei esitetä lakkautettaviksi mutta ei myöskään mitään isoja lisäyksiä. Eri alueiden riskit on nyt kartoitettu. Jos jollain alueella on samat riskit kuin toisella, niin siellä pitää olla myös samat palvelut, Lokka toteaa.

Nykyään vakinaisella henkilöstöllä aina miehitetyt paloasemat ovat Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Nykyisellä palvelutasopäätöksen toimikaudella ympärivuorokautinen yhden vakinaisen henkilön päivystys lisättiin Kangasniemelle, Mäntyharjulle ja Juvalle. Juvalla tavoitteeseen ei tosin aina ole päästy johtuen ammattihenkilöstön heikosta saatavuudesta. Moniammatillinen pelastustoimen ja ensihoidon yksikkö lisättiin Sulkavalle, Puumalaan ja Punkaharjulle.

– Yksi syy nyt esitettäviin varallaolon vähennyksiin on tämä tehty lisäsatsaus. Näiltä paikkakunnilta voi vähentää lisäresurssia. Iso asia koko asian takana on, että hyvinvointialue ei voi vaatia nopeaa varallaoloa vaan aika on 30 minuuttia. Nopea lähteminen varmistetaan sillä, että sopimuspalokunnissa on riittävästi porukkaa, ei yhden henkilön varallaololla, Lokka selventää.

Yksi syy esitettyyn muutokseen on toki rahoitus. Varallaolosta maksetaan sopimuspalokuntalaisille palkkiota.

– Kyllä yksi syy on hyvinvointialueen merkittävä rahoitusongelma, joka korostuu Etelä-Savossa, jossa väki vähenee. Varmasti palvelutasoista käydään paljon keskustelua myös tulevina vuosina, Lokka toteaa.

Riskikartoituksissa Ristiinan riskeiksi nostetaan tie- ja vesiliikenne sekä vaneritehdas. Suomenniemen riskeinä esiin nousee tieliikenne ja luontoarvot.

– Ristiina on meidän näkökulmastamme hyvin samantapainen Punkaharjun kanssa. Molemmilla paikkakunnilla on iso tehdas ja sijainti on lähellä kaupunkia, Lokka sanoo.

Merkittävää koko Etelä-Savossa on kausiväestön määrä. Siksi useilla paikkakunnilla on jo ollut ja on jatkossakin kesällä vahvennettu pelastustoimen resurssi. Palvelutasopäätöksen luonnoksessa todetaan, että Etelä-Savossa on heinäkuussa keskimäärin 83 000 asukasta enemmän kuin virallisessa väestötilastossa. Voidaan ajatella, että maakuntaan “syntyy” siten heinäkuussa kaksi keskisuurta kaupunkia, luonnoksessa todetaan. Vuonna 2016 maakunnan tilastoitu väkiluku oli noin 145 000 asukasta, kun vastaavasti kausiväestön suuruus oli arvioitu olevan kokonaisuudessaan 294 000 asukasta.

Lokka toteaa, että asia korostuu erityisesti palveluissa, joissa on oltava valmiudessa.

– Eli erityisesti ensihoidossa ja pelastustoimessa.

Sopimuspalokunnat, eli monelle edelleen vapaapalokunnat, kamppailevat koko maakunnassa sen haasteen kanssa, että toiminnassa on tarpeeksi osallistujia.

– Väestön ikääntymisestä ja vähenemisestä johtuen jollain pienillä paikkakunnilla on tässä enemmän haastetta. Mutta ainakin toistaiseksi olemme pysyneet pinnalla, Lokka sanoo.

Palvelutasopäätöksen luonnoksessa todetaan, että kiireellisen avun saamisen palvelutaso on maakunnassa riittävällä tasolla, eikä huomattavia puutteita ole havaittu. Yksi esiin nostettu asia on, että savusukelluskelpoisten henkilöiden määrässä Etelä-Savossa on ollut puutteita. Savusukeltaminen tarkoittaa sammutus- ja pelastustoiminnan suorittamista sisätilassa, jossa palaa ja on tiheä savu.

Lokka kertoo, että puute savusukelluskelpoisista johtuu siitä, että savusukeltamiseen on tiukat kunto- ja koulutusvaatimukset.

– Asiaan ei ole helppoa ratkaisua mutta tiettyjä menetelmiä on kehitetty, ettei tarvitse savusukeltaa. Ylipäänsä savusukeltaminen on vaarallista ja siksi sitä pyritään mahdollisimman pitkälle välttämään, Lokka sanoo.

Elina Alanne

Palvelutasopäätös kaudelle 1.12.2023–31.12.2026

Palvelutasopäätöksessä on kuvattu pelastustoimen toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, tuotettavat palvelut ja niiden taso.

Kunnilta pyydetään luonnoksesta parhaillaan virallisia lausuntoja.

Asukkaat voivat tutustua luonnokseen ja kertoa näkemyksensä Eloisan nettisivuilla syyskuun loppuun saakka.

Eloisan turvallisuuslautakunta päättää palvelutasopäätöksen esityksestä 19.10 ja lähettää sen aluehallitukselle.

Lopullisen palvelutasopäätöksen hyväksyy Eloisan aluevaltuusto marraskuussa.