Talouspaineet varjostavat näkymää


Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevaisuudessa on monta kysymysmerkkiä ilmassa. Eloisa toivoisi muutosta rahoituslakiin ja selkeyttä sairaaloiden työnjakoon.

 

Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja Hannu Korhonen (kuvassa oik.) kyseli Eloisan pelastus- ja turvallisuusjohtaja Seppo Lokalta miten Savonlinnan sairaalan erityisrahoituksen saamatta jääminen vaikuttaa hyvinvointialueen talouteen. Lokka kertoi, että nyt odotellaan valtion linjausta rahoituksesta sekä sairaaloiden työjaosta.

 

Viime viikon torstaina Ristiinan koulukeskuksen Setälä-salissa keskusteltiin Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan tämän hetken tilanteesta sekä tulevaisuudesta. Eloisan puolelta paikalla oli seudun aluevaltuutettuja sekä hyvinvointialueen turvallisuus- ja pelastusjohtaja Seppo Lokka. Kuten julkisuudessa olleista tiedoista kaikilla tiedossa on, Eloisan toimintaa varjostaa valtavat talouspaineet.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että tämä vuosi menee noin 55 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tähän tietenkin ollaan pyritty keinoja löytää. Palveluista ei ole haluttu tinkiä, ja nyt pyritään löytämään säästöjä esimerkiksi kiinteistöjen käytön tehostamisesta, Lokka sanoi.

– Ja yksi suuri asia on digitaalisten palveluiden kehittäminen. Uskon että näillä voidaan merkittävästi vähentää kiinteistökuluja sekä toisaalta vähentää asiakaspainetta meidän kivijalkatoimipisteissä ja päivystyksissä.

Joku tovi sitten valtiolta tuli päätös, että valtakunnallisesta kassasta ei ole luvassa niin sanottua erityisrahoitusta Savonlinnan sairaalan kuluihin.

– Nyt sitten odotamme valtion linjausta siitä, miten sairaaloiden rahoitus ja tehtävänjako jatkossa hoidetaan. Tästä on odotettavissa linjausta joulukuussa.

 

Lokka summasi valtiolta Etelä-Savon hyvinvointialueelle tulevan kokonaisrahoituksen olevan tällä hetkellä noin 700 miljoonaa euroa vuodessa.

– Meidän tehtävämme on sitten hoitaa ja järjestää palvelut ja toiminnot tuolla rahalla mahdollisimman tehokkaasti. Tässähän on aiempaan se merkittävä ero, että kun menneinä vuosina kuntayhtymät sitten viimeistään tilinpäätösvaiheessa lähettivät kunnille laskun toteutuneista kustannuksista, niin nyt hyvinvointialue ei voi laittaa mihinkään laskua. On tultava toimeen sillä rahalla, minkä valtio antaa, Seppo Lokka kuvaili.

– Tällä hetkellä ensi vuoden suunnittelua vaikeuttaa se, että valtiolta tulee vasta joulukuussa tieto siitä, mikä tarkalleen ottaen ensi vuoden rahoituksen suuruus on.

Valtiojohdon suuntaan on myös muita odotuksia kuin joulukuiset linjaukset rahoituksesta sekä sairaaloiden tehtävistä. Lokka toivoi muutosta hyvinvointialueiden rahoituslakiin.

– Onhan tämä Etelä-Savon kannalta haasteellinen yhtälö. Meillä on harvaan asuttu maakunta, jossa on vähenevä ja vanheneva väestö. Tämän lisäksi alueella on erittäin runsas vapaa-ajanasutus, joka ei ainakaan toistaiseksi näy rahoituksessa mitenkään, Lokka harmitteli.

 

Myös paikalla olleet demareiden sekä keskustan aluevaltuutetut pohtivat sekä koko alueen tulevaisuutta että lähipalveluita.

– Kyllähän lähipalvelut ovat ihan keskiössä siinä, että me saamme ihmiset hoidettua. Ja sehän oli aivan ytimessä koko tämän sote-uudistuksen lähtökohtanakin, tuumasi keskustan ristiinalainen aluevaltuutettu Kirsi Olkkonen.

Aluevaltuutettuna toimiva ristiinalainen Riitta Hassinen (sd.) muistutti, että Ristiinan hyvinvointiasemalla tilat ovat tehokkaassa käytössä.

– Tästä on ihan omakohtaista kokemustakin. Yritin löytää omalle fysioterapiayritykselleni tiloja, mutta ei vapaita huoneita ollut. Nyt kun kävimme siellä kierroksella, niin yksi neuvolan huoneista oli käytössä vain osa-aikaisesti, muuten tilat ovat sataprosenttisesti tarpeessa, Hassinen painotti.

 

Ristiinalaiset Riitta Hassinen (oik.) ja Kirsi Olkkonen sekä suomenniemeläinen Outi Kauria kertoivat panostavansa aluevaltuutettuina siihen, että lähipalvelut säilyvät. Näin ihmiset saadaan ajoissa hoitoon ja myös kustannukset pysyvät kurissa, he näkivät.

 

Myös keskustan aluevaltuutettu Outi Kauria Suomenniemeltä korosti Ristiinan palveluiden säilymisen tärkeyttä.

– Kyllä suoraan sanottuna suomenniemeläisenä hirvitti ne suunnitelmat Ristiinan terveysaseman lakkauttamisesta. Jos vaikka Laamalansaarelta lähtisi sitten terveyspalveluita hakemaan, niin siihen menisi koko päivä ja hintaa vähintään 50 euroa.

– Henkilökohtaisena mielipiteenäni sanon, että jos tässä vielä joudutaan punnitsemaan lähipalveluita ja erikoissairaanhoitoa, niin olen valmis tinkimään Savonlinnan sairaalan (päiviystys)tasosta, Kauria linjasi.

Mainittujen lisäksi paikalla olivat aluevaltuutetuista myös keskustan Susanna Pirttiaho Kangasniemeltä, Liisa Pulliainen Haukivuorelta sekä Maritta Mynttinen Hirvensalmelta ja demareiden Arto Seppälä. Kokoomuksen aluevaltuutettuja ei ollut paikalla päällekkäisyyksien vuoksi.

 

Niko Takala